26232246_1836759369690020_58056342952403

Työtä susikoirien kanssa

Ollaan vietetty ihanaa kunnon talvea täälä keski-suomessa lumen keskellä. Ollaan liikuttu aktiivisesti ulkona ja olen käynyt muutaman kerran Jyväskylän Laajavuoren hiihtokeskuksella meidän saarloos wolfhondien kanssa ihmettelemässä laskettelijoiden menoa. Lastenmaa - nimisen rinteen edessä parkkeeraavat susikoirat herättivät ihmetystä ja toivottavasti edesauttoivat perheitä suhtautumaan sudennäköisiin rauhallisuudella. Kenties jopa lieventämään turhaa median nostattamaa hysteeristä pelkoa susimaisista, nähdessään kiltisti istuvat lempeät halittavat sudenäköiset koirat nämä asenteet toivottavasti muokkaantuivat positiivisesti. Kiipesin myös metsänreunaa rinnettä kapeaa hankikanto polkua ihan ylös asti joten meidät saattoi havaita matkankin päästä korkealla rinteessä ja tosi hienosti Lohtu vetovaljailla johti joukkoa edellä, Säde ja Loiste mukana ja minä jonon viimeisimpänä. Susikoirien kanssa ollaan liikuttu kotipeltojen- ja metsien lisäksi kansallispuistossa laavulla pysähtyen ja vuorien luontopoluilla valtavia metsiä ihaillen. Lisäksi ollaan jatkettu edelleen tottelevaisuuskoulutusta ja agilityharjoituksia jotka ovat hyvää tekemistä näin aktiivisille koirille.

 

loiste1.jpg

Paimenkoiraharjoituksia

Ollaan paimen treenailtu muunmuassa australianpaimenkoiria ja nuoret lampaat ovatkin nauttineet aurinkoisista ulkoiluista lampolassa sisällä olon lisäksi. Meillä on myöskin nyt viime viikkona ollut kantohanki ja ollaan päästy pellolle asti. Tem on toiminut apukoirana ja ollut onnessaan päästessään juoksemaan pellolla jossa on enemmän tilaa. Näillä näkymin meillä talven yli treenanneista koirista on ensi kesänä tulossa jonkun verran yksilöitä paimentaipumusteisteihin ja paimenkokeisiin (traditional style). Meillä on myös käynyt syksyn ja talven aikana lypsylehmätilan - ja lammastilan työ bordecollieita harjoittelemassa jotka ovat tärkeä apu omistajilleen toivottavasti tulevaisuudessa vielä koulutuksen kautta huomattavasti enemmän. Pelto jolla on käyty juoksuttamassa susikoiria ja treenaamassa paimenkoirien kanssa on erään ison 300 eläimen lihakarjatilan heinäpelto jota olemme saaneet lainata loppusyksystä ja talvella kun heinät lehmille on tehty, iso kiitos heille tästä mahdollisuudesta.

lempi.jpg

Elämä maalla on myös meille

Edelleen jaksetaan myös suunnitella ja unelmoida tulevaa. Jos olisi mahdollista - siis meillä Jarin kanssa oma pellollinen maatila ja koneita, lanaisimme traktorilla talveksi pellon lumesta matalaksi ja pitäisin monivuotiset aidat talven yli sekä lisäisin eläinten määrää jonkun verran jos olisi mahdollisuus myös tuottaa niille talveksi ruokaa, tuo mahdollistaisi laajemman ja monipuolisemman toiminnan. Niin paimenkoirien treenaamisen sekä terapiaeläin toiminnan jolloin vaikeimmissakin sisätöissä olevat eläimet pääsisivät säännöllisesti ulkoilemaan kunnolla - terapiaeläimet, jalostuseläimet ja harjoituseläimet omissa porukoissaan sekä saaden myös lisäruokaa isoissa paaleissa ulos. Paimenkoirien avulla noiden kolmen porukan siirtely myös onnistuisi hyvin ja eläimet eivät jakaisi keskenään kuin yhdessä koetut tapahtumat. Hankkisin myös trailerin, siis kärryn jolla voisin kuljettaa ryhmän lampaita ja vuokrata maneesivuoron ratsastustallilta säännöllisesti treenejä varten. Mutta nyt nautitaan näistä olosuhteista ja tästä pienestä vuokratusta tilasta jotka ovat meille mahdollisia ja koitetaan suhtautua positiivisesti siihen mihin asti on tähän mennessä päästy ja näistä mahdollisuuksista täälä. Tämä maalla asuminen on kuitenkin meitä varten ja nautitaan tästä luonnon läheisyydestä ja rauhallisuudesta jokainen päivä. Lampailla on talvitarha jossa voivat ulkoilla ja lauhemmalla säällä syödä heiniä paimenkävelyiden lisäksi. 

Lampaille ollaankin nyt viime aikoina haettu pikkupaaleina heinää kärryllä, ovat kaikki hyviä syömäreitä ja ulkoillessaan heinä maistuu vielä enemmän. Meillä ei vielä valitettavasti tällä hetkellä ole mahdollisuutta viljellä viljaa ja kasvattaa heinää lampaille, eikä myöskään omia maatalouskoneita kuten traktoria tai puimuria. Tämän takia ostamme siis ruuan läheisiltä tiloilta lampaille ja jättikaneille talven yli. Paimenkoiraharjoitukset kattavat lampaiden pitokulut talven yli joskin on työlästä olla täysin riippuvainen muista, mutta jos jonain päivänä oman traktorin ja peltoja saamme hankittua voi sitä riemua... ollaan kuitenkin kiitollisia läheisille tiloille heinän tuotannosta ja avusta. Me on päätetty tehdä tämä asia joka tapauksessa vaivasta tai vastoinkäymisistä huolimatta. Kuvassa Jari kantamassa heinäpaaleja.

jari.jpg

Susikoiralauman leikkiä

Susikoirat käyttävät huomattavan paljon vielä normaali koiraa voimakkaampia sekä selkeämpiä eleitä toisiaan kohtaan (hännän asento, korvien asento, jalkojen asento, silmät, huulet, katseet jne). Susikoirat käyttävät myös suutansa tervehtiessään ja leikkiessään niinkuin kaikki muut koiratkin - kuitenkin enemmän. Yhtenä syynä on varmastikin se, että ne haluavat välttää tappelemisen ja leikin myötä keskustelevat arvo- ja laumajärjestyksestään ilman tappelua. Saarloos Wolfhond on rotumääritelmän mukaisesti rotuna todella laumasosiaalinen. Näille lauma on kaikki kaikessa joka näkyy niiden käytöksessä todella voimakkaasti. 

Kuvassa kolme Suomen kennelliiton rekisteröimää Saarloos Wolfhondia leikkimässä aidatulla kotipihalla

3-vuotias narttu Lohtu (taaimmaisena) 

10 kuukautiset - urospentu Loiste (häntä edessä) ja narttupentu Säde (valjaat päällä).

kotisudet3.jpg

546971_740429182656383_692296126_n.jpg

Luonnonsuojelusta

Itämeri on meille rakas. Olen purjehtinut vauvasta asti ja ensimmäisen kerran noussut jaloilleni ja ottamaan ensi askeleet purjeveneessä. Ennen viime talvea keski-suomeen muuttoa olen elänyt koko elämäni meren rannalla Turussa ja Turun saaristossa. Itämerellä on aivan ainutlaatuinen luonto ja eläinlajisto. Tämän takia mm. WWF on ottanut meren suojelun tosissaan tehtäväkseen. Niin moni ihminen on tehnyt kokonaisen elämäntyön esimerkiksi merikotkien suojelun parissa. Tällä hetkellä maailman meriin päätyy niin paljon muovia, että sitä asiaa yritetään ratkaista monelta eri taholta. Saasteet ja ihmisen aiheuttama tuho tekeee suunnatonta vauriota meren luonnolle ja lajeille. Nyt Greenpeace onkin esittänyt vetoomuksen MAAILMAN SUURIMMAN MERTEN SUOJELUALUEEN perustamiseksi... vaikkei kyse ole itämerestä se on silti meillekin äärimmäisen tärkeä asia, kaikille jotka tietävät miten merten ainutlaatuinen luonto on mahdollisimman hyvin onnistuttava suojelemaan ympäri maailman.

Kesällä laituri oli täynnä veneitä. Syysmyrskyssä ei ollut ketään. Kuva Kasnåsistä saaristosta...

myrsky.jpg

Ihminen on huvittanut itseään vuosisatoja merellä matkaillen ja retkeillen, rakentaen mökkejä ja satamia, veneillen ja purjehtien, kulkien laivoilla - nauttien kauniista luonnosta ja siihen kehittämistään viihdykkeistä. Viimeistään nyt olisi aika antaa takaisin suojelemalla merta niin vapaaehtoistyönä kuin osana omaa elämäntyötään.

268020_228725630493410_4855623_n.jpg

Purjehtiminen on kuin elämää symbioosissa meren kanssa. Kun iso aalto kohtaa veneen on järkevintä vaan kulkea sen myötä eikä vastustaa sitä. Vähän sama on luonnonsuojelun kanssa. Luonnonvoimat ovat niin mahtavia ja maapallo on vaurioitunut ihmisen toiminnan kuten ylikulutuksen ja pakokaasujen takia joten suurenevat voimakkaammat sääilmiöt ovat kuin maapallon keino puolustaa itseään. Yhtälailla voimme ajatella, että mitä enemmän autamme luontoa suojelemalla sitä enemmän ja voimakkaammin koemme sen kauneuden ja ainutlaatuisuuden. Luonnon kiertokulku on monimutkainen ja jokaisen lajin asema on siinä tärkeä. Uhanalaisten lajien vuoksi taisteleminen on tärkeää ja ainutlaatuista, kaikista vaikeuksista huolimatta se on todella sen arvoista. 

480030_450328181666486_2075906932_n.jpg

Merten pandakarhuiksi kutsuttuja

Kalifornian pyöriäisiä eli vaquitoja on olemassa enää 30 yksilöä. Laji on IUCN listauksen ja luokitelmien mukaisesti sukupuuton partaalla oleva, koska sen koetaan olevan mm.lisääntymiskyvytön. Tuon äärimmäisen uhanalaisen lajin takia valittiin oma maailmanlaajuinen toimikunta johon kuuluu parhaita tutkijoita, kouluttajia, suojelijoita yms tarkoituksenaan auttaa lajia selviytymään kaikin mahdollisin keinoin. Vuoden 2017 lopussa elävä kalifornianpyöriäinen saatiin ensimmäisen kerran kiinni koskaan maailmassa. Toivottavasti tämän myötä tutkijat saivat ainutlaatuista tietoa lajista jolla sitä voitaisiin vielä auttaa selviytymään. Myös itämeressä elää oma pyöriäis populaatio joiden kanta on romahtanut 20 000 vain 300 yksilöön mm. saasteiden, meluhaittojen ja kalastuksen takia. Pyöriäiset ovat hyvin harvinaisia nähdä ja sen takia myös niiden seuraaminen kuten laskeminen on vaikeaa lähestulkoon mahdotonta itämerellä. Yliopiston tutkijaryhmät yhteistyössä luonnonsuojelujärjestöjen kanssa ovat kuitenkin onnistuneet pelastamaan muitakin lajeja sukupuuton partaalta ja toivomme sekä luotamme, että se on vielä mahdollista näidenkin ainutlaatuisten lajien kanssa. Yhtenä esimerkkinä on visentti - joka metsästettiin aikanaan sukupuuttoon mutta maailman laajuisissa eläintarhoissa olleiden yksilöiden takia lajin kanta onnistuttiin nostamaan ja istuttamaan takaisin luontoon jossa tällä hetkellä elää melkein elinvoimainen populaatio. :-) Visenttejä on nähtävillä mm. korkeasaaressa niinkuin merikotkia, lumileopardeja sekä muita lajeja joiden puolesta tehdään arvokasta suojelutyötä monella eri taholla. Eläintarhan eläimet ovat yleensä aktiivisimmillaan syksyllä ja talvella kun kävijöitä on huomattavasti vähemmän kuin kesällä. Vihdoin Suomeen saatiin omat pandakarhutkin, siinä on laji jota ihminen on onnistunut auttamaan. Pandat ovat nyt kotiutuneet ja yhtenä isona asiana muistuttavat meitä siitä, että ihminen voi aikaansaada myös paljon hyviä asioita ja pystyy vielä korjaamaan luonnon järjestystä parempaankin suuntaan - yksi laji kerrallaan. Kun mietimme pandoja voimme myös muistaa kuinka paljon olemme tahoillamme onnistuneet luonnonsuojelussa. Ihminen voi myös ryhtyä vähentämään omia päästöjään ja alkaa välittämään enemmän muustakin ympäröivästä ja muista lajeista. Ihminen voi vielä oppia takaisin elämään yhdessä luonnon kanssa sovussa ja arvostamaan sitä, joka on kaikkein tärkeintä.

Tämän kirjoituksen myötä toivon voimia kaikille niille luonnonsuojelijoille jotka tekevät arvokasta työtä päivästä toiseen.

mastolla.jpg

The IUCN Red List of Threatened Species(tm)

http://www.iucnredlist.org/

Tavoitteena maailman suurin mertensuojelualue  https://www.greenpeace.org/finland/fi/kampanjat/mertensuojelu/antarktis/ 

Merten pandakarhut - maailman harvinaisin merinisäkäs https://www.worldwildlife.org/species/vaquita

IMG_0030.jpg

Maankamara... Lauloimme Adiemusta kuoron ja orkesterin kanssa yläasteen musiikkiluokan 3vuotta ja kävimme Turun lisäksi konsertoimassa Saksassa asti. :-) Tässä hieno luontovideo yhdistettynä yhteen kappaleeseen : 

https://www.youtube.com/watch?v=M3wTKpGG-NM